Mandjakot (myös manjagot, manjakot) ovat atlanttista mandjakon kieltä puhuva kansa Cacheu- ja Mansoajokien suistossa Guinea-Bissaussa. Heitä asuu myös Kap Verdellä, Senegalissa ja Gambiassa.[1]
Kieleltään ja kulttuuriltaan mandjakot ovat lähellä mankanjoja, dioloja ja balanteja. Mandinkojen levittäytyminen ajoi heidät pohjoisesta Guinea-Bissaun rannikolle, josta osa sittemmin muutti sisämaahan. Suuren väestöntiheyden takia mandjakoja muutti 1800- ja 1900-luvuilla paljon Senegaliin, Gambiaan ja Kap Verdelle.[1]
Kansan perinteinen elinkeino on maanviljely. Tärkeimmät viljelykasvit ovat riisi, bataatti, jamssi, fonio, puuvilla, maapähkinä, banaanit, sitrushedelmät ja vihannekset. Lisäksi kasvatetaan sikoja, vuohia ja nautoja, keräillään öljy- ja kookospalmun hedelmiä sekä harjoitetaan kalastusta. Monet työskentelevät meri- ja jokiliikenteessä.[1]
Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan Guinea-Bissaussa asui 119 808 mandjakoa. He ovat fulbejen, balantejen, mandinkojen ja pepelien jälkeen maan viidenneksi suurin etninen ryhmä (8,3 % väestöstä).[2] Gambiassa oli vuonna 2003 24 492 mandjakoa (2,0 % väestöstä)[3].
Mandjakot ovat Cacheun alueen suurin etninen ryhmä (36,8 % alueen väestöstä). Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 44,4 % heistä on kristittyjä, 33,3 % animisteja ja 5,5 % muslimeja.[2]